Kurjuuden kurjuus

Mieheni lähti töihin ennen 9 ja otti sitä ennen ronylta verinäytteen ja vei sen sairaalaan. Eli pvk päivä oli. Ennen lähtöään mittasimme ronylta kuumeen ja se oli 35.8 Minä ja rony jäätiin nukkumaan ja herättiin klo 11. Mittasimme kuumeen uudestaan ja se oli 37.8. Silloin musta tuntui että romahdin siihen paikkaan, oli alkamassa juuri tekemään aamupalaa mutta ruokahalu meni heti. Ei kiinnostanu enään mikään. Kupillisen kahvia join ja se oli siinä. Soittelin miehelleni ja krroin mikä tilanne ja toisesta päästä luuria kuului sellainen ääni kans että fiilikset oli ihan samat. Kyselin että joko oli Oys:sta soiteltu ronyn vastauksista mutta ei oltu.
Rony väsähti yks kaks... otti päiväunet, jolloin jo arvasin että ei tästä hyvää seuraa.
Kohta mittasimme kuumetta uudestaan ja se oli 38. Silloin aloin itkemään, kyyneleitä tuli tuli ja tuli, meikit valui vaan. Rony katsoi vierestä tuskaani ja toisteli että ei kyllä lähdetä ouluun, en halua sinne 5:ksi päiväksi. Itku vaan lisääntyi.
Soitin miehelleni heti ja PASKA oli vastaus. Hetken päästä soittivatki jo osastolta että ronyn hb oli 89 ( ei yllätys koska poika on ihan valkoinen, huuletki valkoiset) trombosyytit taas 28 ( niiden ois hyvä olla siinä 100-200) ja valkosolut ihan nolla :( :( eli tästä voi jo päätellä että jokin siellä ronyn sisällä taas jyllää.
Sanoivat että kaikki sytostaatit jää nyt pois, koska arvot on todella huonot. Ainoostaan vatsansuojalääkkeen saa ottaa. Ilmoitimme myös että rony kuumeilee että tulemme varmaan tänään osastolle, soitamme kun ollaan lähdössä.

Ronyhan on koko viikon hieman lämpöilly, ti lähti 37. Eilen ei ollu mitään. Ja pari päivää sitten alkoi valittaan ettei kuule mitään korvillaan. Oli tarkoitus mennä näyttään korvia mutta kun nousi kuume niin siinä oli jo riittävä syy lähteä Ouluun.

Noh täällä oulussa taas ollaan.... jee jee... :( mieluusti oisin kotia jäänyt viettämään ihanaa perjantai iltaa...mutta aina ei mee niin kuin haluais.
Oltiin 0ulussa 20 jälkeen ja heti hoitajat ottivat pullot täyteen verta. Lääkäri oli pian tulossa tarkistamaan ronyn. Lääkäri vihdoin tuli ja oli mukava lääkäri vielä :)
Sanoin että korvia rony on valittanut ja sieltähän se syy sitten löytyi. Molemmat korvat tulehtuneet :( Ai niin osastolle tullessa ronylla oli vain 37.2.
Lääkäri sanoi että voimme aloittaa korviin heti antibiotit jotka laitetaan suoraan cvk:n mutta odotamme vielä crp:n tulokset. Jos ne on korkealla, päätämme alkaako 5pv tiputus antibiootti :( tätä osasin odottaa. Se on aina vähintään se 5pv osastolla eristyksissä. Pian lääkäri tuli ja sanoi että crp on 60. Tarkkailemme yön ajan nouseeko kuume ja jos nousee alkaa nämä antibiootit. Eli nyt sitten saa toivo parasta että ei nouse, ettei meidän tarvitse olla täällä keskiviikkoon asti.

Tätä tämä meidän elämä on. Pieniki yskä, nuha, lämpöily ja saa heti elää paniikissa, pelossa siitä että tuleeko lähtö ouluun. Mikä meinaa sitä että mieheni ja meea jää kotia ja mä ja rony ouluun. En osaa olla erossa miehestäni, enkä tietenkään meeasta. Olimme olleet naimisissa 8v ja oltiin sinä aikana oltu erillään muutamia öitä. Tämä kertoo sen että olen riippuvainen miehestäni ;) en selviä ilman häntä.
Mutta nyt ei auta kuin odotella....aamulla selviää. Varaudun jo pahimpaan....

öitäää